Johdanto

Lokakuun viimeisenä päivänä vuonna 2008 Satoshi Nakamoto -pseudonyymiä käyttänyt tietokoneohjelmoija lähetti kryptografiasta eli salaustekniikoista kiinnostuneiden postituslistalle sähköpostin, jossa hän ilmoitti kehittäneensä ”uuden sähköisen käteisrahajärjestelmän, joka toimii täysin vertaisverkossa ilman luotettua kolmatta osapuolta”.1 Hän liitti sähköpostiinsa tiivistelmän dokumentista, jossa selostetaan tämän uuden rahan toimintaperiaatteet, sekä linkin dokumentin verkkoversioon. Pohjimmiltaan bitcoin tarjosi maksuverkon, jolla on oma valuuttansa ja jonka pitkälle kehitettyjen menetelmien avulla verkon jäsenet pystyvät vahvistamaan kaikki valuutansiirrot luottamatta yhteenkään yksittäiseen verkon jäseneen. Verkon valuuttaa oli määrä laskea liikkeelle ennalta määrätyllä tahdilla palkkiona tehdystä työstä niille, jotka käyttävät laskentatehoaan siirtotapahtumien vahvistamiseen. Hätkähdyttävintä tässä keksinnössä oli se, että toisin kuin monet aiemmat yritykset luoda digitaalinen käteisjärjestelmä, se todella toimi.

Vaikka bitcoinin toimintaperiaate oli älykkäästi ja huolitellusti suunniteltu, ei mikään antanut vihiä siitä, että tällainen erikoislaatuinen kokeilu edes kiinnostaisi ketään salaustekniikkanörttien piirien ulkopuolelta. Kuukausien ajan näin olikin. Verkkoon liittyi maailmanlaajuisesti hädin tuskin muutama tusina käyttäjiä, jotka osallistuivat louhimiseen sekä lähettivät toisilleen kolikoita. Nämä kolikot saavuttivat vähitellen keräilyesineiden aseman, joskin digitaalisessa muodossa.

Lokakuussa vuonna 2009 kirjattiin ensimmäinen bitcoin-ostos rahaa vastaan, kun eräs internet-pörssi2 myi 5 050 bitcoinia hintaan 5,02 Yhdysvaltain dollaria, eli yksi dollari vastasi 1 006:ta bitcoinia.3 Hinta laskettiin mittaamalla yhden bitcoinin tuottamiseen tarvittavan sähkön arvo.

Taloudellisessa mielessä tämä oli mullistavuudessaan luultavasti bitcoinin elämän merkittävin hetki: bitcoin ei ollut enää vain outojen koodareiden yhteisön digitaalinen peli – siitä oli nyt tullut kauppatavaraa, joka oli hinnoiteltu ja jonka arvon joku tunnusti. Toukokuun 22. päivänä vuonna 2010 tapahtunut kahden, yhteensä 25 dollarin arvoisen pizzan ostaminen 10 000 bitcoinilla taas oli ensimmäinen kerta, jolloin bitcoinia käytettiin vaihdon välineenä. Bitcoin-poletilla kesti siis seitsemän kuukautta muuttua kauppatavarasta vaihdon välineeksi.

Sittemmin bitcoin-verkko on kasvanut sekä käyttäjien ja siirtojen määrässä että sille omistetussa prosessointitehossa mitattuna, samaan aikaan kun sen valuutan arvo on noussut nopeasti: 7 000 dollarin yksikköhinta ylittyi marraskuussa 2017.4 Kahdeksan vuoden jälkeen on selvää, ettei tämä keksintö ole enää vain nettipeli, vaan markkinatestin läpäissyt teknologia, jota monet käyttävät oikeasti hyödykseen ja jonka vaihtokurssi on säännöllisesti esillä TV:ssä, sanomalehdissä ja nettisivuilla valtiollisten valuuttojen vaihtokurssien rinnalla.

Bitcoin voidaan parhaiten käsittää hajautettuna ohjelmistona, jonka avulla voi siirtää arvoa arvaamattomalta inflaatiolta suojassa olevassa valuutassa ilman tarvetta luottaa kolmansiin osapuoliin. Toisin sanoen bitcoin automatisoi nykyaikaisen keskuspankin toiminnot ja tekee niistä ennustettavia sekä käytännöllisesti katsoen muuttumattomia ohjelmoimalla kaiken koodiin, joka on hajautettu verkon tuhansien jäsenten kesken ja jota kukaan ei voi muuttaa ilman muiden jäsenten suostumusta. Tämän ansiosta bitcoin on ensimmäinen todistettavasti luotettava ja käytössä oleva esimerkki digitaalisesta käteisestä ja digitaalisesta kovasta rahasta. Bitcoin on uusi, digitaalisen ajan keksintö, mutta ne ongelmat, jotka sen on tarkoitus ratkaista, ovat yhtä vanhoja kuin ihmiskunta itse. Bitcoin on rahamuoto, joka on täysin omistajansa hallinnassa ja säilyttää arvonsa pitkällä aikavälillä. Tähän kirjaan on tiivistetty vuosikausien tutkimustyö tämän teknologian ja sen ratkaisemien taloudellisten ongelmien parissa sekä se, millaisia ratkaisuja yhteiskunnat kautta historian ovat aiemmin löytäneet samoihin ongelmiin. Päätelmäni saattavat yllättää ne, jotka leimaavat bitcoinin huijaukseksi tai keinottelijoiden ja markkinoijien helpon rikastumisen juoneksi. Bitcoin nimittäin parantelee aiempia tapoja säilyttää arvoa ja soveltuu lisäksi digiajan vakaaksi rahaksi niin hyvin, että epäilijät saattavat todella ällistyä.

Historiasta voi löytää enteitä tulevasta, etenkin tarkoin tutkittaessa. Vain aika näyttää, kuinka vakaalla pohjalla tässä kirjassa esitetyt johtopäätökset ovat. On joka tapauksessa aloitettava rahasta, sen tehtävistä ja ominaisuuksista, ja niitä tarkastellaan kirjan ensimmäisessä osassa. Insinööritaustaisena taloustieteilijänä pyrin aina ymmärtämään teknologiaa ratkaisukeskeisesti, jolloin voidaan tunnistaa teknologian toiminnallinen ydin ja erottaa tämä sen kosmeettisista, merkityksettömistä tai muista satunnaisista erityispiirteistä. Hahmottamalla, mitä ongelmia rahalla pyritään ratkaisemaan, selvinnee sekin, mikä tekee rahasta vakaata tai heikkoa. Tämän käsitteellisen viitekehyksen puitteissa voidaan lisäksi paremmin ymmärtää, miten ja miksi eri hyödykkeet, kuten simpukankuoret, helmet, metallit ja valtiollinen raha, ovat toimineet rahana, sekä miksi ne ovat mahdollisesti epäonnistuneet siinä tai miten ne ovat palvelleet yhteiskunnan arvonsäilytyksen tai vaihdannan tarpeita.

Kirjan toisessa osassa käsitellään vakaan ja heikon rahan yksilöllisiä, sosiaalisia ja maailmanlaajuisia seuraamuksia läpi historian. Vakaa raha suo ihmisille mahdollisuuden tehdä pitkän aikavälin suunnitelmia sekä säästää ja sijoittaa enemmän tulevaisuuteen. Pitkän tähtäimen säästäminen ja sijoittaminen ovat avainasemassa pääomanmuodostuksessa ja ihmissivilisaation edistysaskelissa. Raha on talouden mittaus- ja tietojärjestelmä, joka vakaana luo luotettavan pohjan kaupankäynnille, sijoittamiselle ja yrittäjyydelle, kun taas heikkona se ajaa nämä sekasortoon. Vakaa raha on myös vapaan yhteiskunnan peruskallio, joka toimii jykevänä muurina sortohallintoa vastaan.

Kirjan kolmannessa osassa esitellään, miten bitcoin-verkko toimii sekä sen keskeisimmät taloudelliset piirteet. Lopuksi tarkastellaan bitcoinin mahdollisia käyttökohteita vakaana rahamuotona kattaen myös sen, mihin bitcoin ei sovellu, sekä käsitellään tyypillisimpiä bitcoiniin liittyviä väärinkäsityksiä ja harhaluuloja.

Tämän kirjan tarkoituksena on auttaa lukijoita ymmärtämään, millaiset taloudelliset lähtökohdat bitcoinilla on ja miten bitcoin on kuin digitaalinen kertaus niistä monista teknologioista, joita historian saatossa on käytetty rahana. Tämä kirja ei suinkaan ole mainos tai kutsu bitcoin-ostoksille. Bitcoinin arvo nimittäin luultavasti pysyy ainakin jonkin aikaa volatiilina eli sen hinnassa tullaan vielä näkemään suurtakin epävakautta, ja bitcoin-verkko voi edelleen joko menestyä tai hajota mistä tahansa ennalta arvattavasta tai arvaamattomasta syystä. Lisäksi bitcoinin käyttö edellyttää teknistä osaamista ja siihen sisältyy riskejä, minkä vuoksi se ei sovi kaikille. Tässä kirjassa ei tarjota sijoitusneuvoja, vaan sen pyrkimyksenä on selventää sekä yleisesti että erityisesti talouden näkökulmasta, millainen bitcoin-verkko on ja miten se toimii, jotta kukin lukija voi itse muodostaa bitcoinista tietoon perustuvan käsityksen ennen kuin päättää käyttää tai olla käyttämättä sitä.

Kenenkään ei pitäisi harkita säilyttävänsä arvoa bitcoinissa vailla tietoon perustuvaa ymmärrystä sekä laajaa ja läpikotaista selvitystä bitcoinien omistamiseen ja säilyttämiseen liittyvistä käytännön asioista. Markkina-arvonsa nousun myötä bitcoin saattaa vaikuttaa ilmiselvältä sijoituskohteelta, mutta ne lukemattomat hakkeroinnit, hyökkäykset, huijaukset ja tietoturvan pettämiset, joiden takia ihmiset ovat menettäneet bitcoinejaan, toimikoot ostoimpulsseja hillitsevinä varoituksina kenelle tahansa taattuja bitcoin-voittoja havittelevalle. Jos luettuasi tämän kirjan olet sitä mieltä, että bitcoin-valuutta on jotakin omistamisen arvoista, ensisijoituksesi ei tulisi olla suoraan bitcoiniin, vaan siihen aikaan, jonka käytät ymmärtääksesi, miten bitcoineja ostetaan, säilytetään ja omistetaan turvallisesti. Bitcoin on luonteeltaan sellainen, ettei tätä tietämystä voi delegoida tai ulkoistaa muille. Kukaan, joka on kiinnostunut käyttämään bitcoin-verkkoa, ei voi laistaa henkilökohtaisesta vastuusta, siitä todellisesta sijoituksesta, joka on tehtävä päästäkseen mukaan bitcoiniin.

1. The Cryptography Mailing List -sähköpostilistalle 31. lokakuuta 2008 lähetetty sähköpostiviesti “Re: Bitcoin P2P e-cash paper.” löytyy kokonaisuudessaan Satoshi Nakamoto Instituten arkistosta osoitteesta www.nakamotoinstitute.org, josta löytyvät kaikki muutkin Satoshi Nakamoton tunnetut kirjoitukset. (Suom. huom. — Bitcoinin whitepaperin suomennos löytyy osoitteesta https://bitcoin.org/files/bitcoin-paper/bitcoin_fi.pdf.)↩︎

2. Toimintansa lopettanut New Liberty Standard, newlibertystandard.wikifoundry.com/.↩︎

3. Popper, Nathaniel 2015. Digital Gold: Bitcoin and the Inside Story of the Misfits and Millionaires Trying to Reinvent Money.. HarperCollins.↩︎

4. Toisin sanoen, niiden kahdeksan vuoden aikana, jolloin bitcoin on ollut markkinahyödyke, sen arvo on noussut alkuhinnastaan (0,000994 dollaria)...